Historia

Somero mainitaan pitäjänä jo 1449. Siitä tuli oma seurakunta, kun vanha Portaan seurakunta jakaantui Tammelaksi ja Someroksi. Nimi perustuu siihen, että kirkko on rakennettu someroiselle harjulle. Somero tarkoittaa karkeaa soraa tai kivikkoa.

Keskiajasta lähtien pitäjän halki on kulkenut Hämeen Härkätie Turun linnasta Hämeen linnaan. Kirkonkylän asutus kasvoi Härkätien varrelle, vanhojen maanteiden risteykseen.

Teolliset perinteet ulottuvat 1750-luvulle, jolloin aloitti Åvikin lasitehdas, josta kasvoi oma kartanoyhteisönsä.

Somerniemen kunta liittyi 1977 Someroon.

Somero siirtyi 1990 Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin. Samalla kunta tuli osaksi Varsinais-Suomen maakuntaa. Someroa pidettiin vielä 1990-luvulla Suomen suurimpana maatalouspitäjänä (nykyisin peltoa on noin 26 000 ha). Maataloudessa on tapahtunut siirtymistä sika- ja kanatalouteen.

Somerosta tuli kaupunki 1993.

Someron perinneruokia

Someron perinneruokia ovat hentta eli perunalaatikko ja piapo eli talkkuna.

Piapo valmistuu sekoittamalla talkkunajauhoja piimään, viiliin tai jogurttiin. Annosta voi halutessaan makeuttaa sokerilla tai muilla lisukkeilla. Talkkunajauho syntyy paahtamalla ja jauhamalla viljaa, kuten ruista, ohraa tai kauraa (mukana saattaa olla myös hernettä). Viljalaji ja paahtoaste vaikuttavat makuun ja tunnusomaista talkkunajauhoissa on myös savun aromi. Täysjyväisenä talkkuna sisältää myös viljan kuoriosia, ja paahtaminen tekee siitä säilyvän ilman kypsennystä. Talkkunaa voi käyttää edellä kuvattujen tapojen lisäksi myös esimerkiksi erilaisissa jälkiruoissa ja leivonnaisissa tai sekoittaa pöperöksi marjojen (esim. mustikan) kanssa.

Lähde: Somero-lehti 12.8.2025.

Päivitetty 13.8.2025 / AF