Vesiensuojelu
Somero sijaitsee vedenjakaja-alueella. Someron itäosan järvet ja joet kuuluvat Karjaanjoen vesistöalueeseen. Aivan kunnan koillisosasta vedet virtaavat Kokemäenjokeen ja lopulta Porissa Pohjanlahteen. Eteläosan järvet kuuluvat Uskelanjoen vesistöalueeseen. Niiden vedet virtaavat Uskelanjoen kautta Halikonlahteen Salon ja Halikon edustalle. Someron keski- ja länsiosan järvien vedet virtaavat puolestaan länteen, Paimiojokeen ja sitä kautta Paimionlahteen.
Vesialueita Someron pinta-alasta on n. 4 %. Yli hehtaarin kokoisia lampia tai järviä on yli 80. Suuri osa (64 %) Someron järvistä on pieniä, pinta-alaltaan alle 10 ha. Suuria, yli 50 hehtaarin järviä on vain 12 prosenttia järvien määrästä. Suurimmat järvet ovat Painio (784 ha), Salkolanjärvi (265 ha), Hirsjärvi (236 ha), Halkjärvi (199 ha), Heinjärvi (184 ha), Arimaa (184 ha) ja Oinasjärvi (102 ha) (Lähde: Lauri Koli: Someron vedet, Amanita 1993)
Someron järvet ovat monimuotoisia. Kunnan koillisosan metsäjärvet ovat tummavetisiä, humuspitoisia ja vähäravinteisia. Kaakkoisosan Hyyppäränharjun maastoissa on kirkasvetisiä ja vähäravinteisia järviä. Savikkoalueilla on useita matalia, savisameita ja luontaisestikin reheviä järviä.
Someron järviketju on osa Paimionjokivesistöä
Valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki, Paimionjoki, alkaa Someron Painiosta. Paimionjoen järviketjuun kuuluvat Painion lisäksi Hirsjärvi, Kirkkojärvi, Saarentaanjärvi, Pusulanjärvi, Rautelanjärvi, Åvikinjärvi ja Pitkäjärvi, jotka kaikki sijaitsevat Somerolla.
Koska Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja, jonka ekologinen tila ja käyttökelpoisuus ovat välttävää luokkaa, on joen kehittämistä, suojelemista ja virkistyskäytön edistämistä varten perustettu Paimionjoki-yhdistys ry.
Paimionjoki-yhdistys ry >>
Somero mukana Helmikunnat II -hankkeessa
Somero on yksi kahdeksasta varsinaissuomalaisesta kunnasta, jotka yhdessä Valonian kanssa toteuttavat Varsinais-Suomen Helmikunnat II -hanketta vuosina 2023-2024. Hankkeen aikana Somerolla kartoitetaan sellaisia pienvesiä, joilla on luontoarvoja ja pienvesiä, joissa on kunnostuspotentiaalia. Kaupungin omistamilta mailta valitaan pienvesikohteet, joille laaditaan kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Lisää hankkeesta voi lukea Valonian hankesivuilta: